Kello 10.00 puheenvuoron otti Jaakko Lehtonen, jonka Hungry for Finland avauspuhe aloitti seminaarin. Meille tarjoiltiin puheenvuoron lopuksi vielä omena/tyrni-smoothiet.
Lehtosen jälkeen estradille astuivat itse hankkeen vetäjät Kristiina Havas ja Kristiina Jaakonaho. He kertoivat itse hankkeesta, sen sisällöstä sekä mahdollisuuksista ja haasteista.
Hankkeen arvolupauksena on "Ruoka elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua" ja tästä kaikki on lähtenytkin liikkeelle ja tavoitteet ovat sen mukaiset. Kaksikko kertoi myös, että hankkeessa on mukana myös yrityksiä ja näistä mainittakoot esimerkiksi Lomamökkilän Savonlinnasta ja Punkaharjun valtionhotellin.
Kristiinoilla oli myös mielestäni hyvin selkeä ja ymmärrettävä checklist Ruokamatkailusta, jossa oli oleellisia asioita yrittäjän näkökulmasta:
-Ruuan hyvä maku
-Tuotteistaminen kunnossa, kohde on kokonaisuus
-Asiakasymmärrys, räätälöity palvelu
-Miljöö, sisustus, estetiikka
-Sijainti, opasteet, näkyminen
Klo 10.40 Mikkiin tarttui Anne-Marie Hovstadius (Communication Manager for Swedish Government vision), joka kertoi Ruotsin ruokamatkailun strategiasta. Hovstadius ei itse puhu lainkaan suomea, mutta onneksi hän kuitenkin osasi englantia todella hyvin, joten puheenvuoroa oli helppo kuunnella ja ymmärtää.
Hovstadius käytti paljon esimerkkeinä erilaisia lehtiartikkeleita ruotsalaisesta ruuasta. Lehdet olivat ulkomaalaisia (mm. Espanja, Italia..), joten ruotsalaiset ovat todellakin onnistuneet ainakin siinä määrin, että myös ulkomaalaiset ovat tietoisia heidän tarjoamistaan ruokaelämyksistä.
Mieleeni jäi etenkin lista, jossa oli ruotsalaisten suunnittelma ruokamatkailua varten. Listassa oli lueteltu viisi asiaa, joihin olisi kiinnitettävä huomiota.
- Primary Production
- Food Production
- Public Food
- Restaurants
-Tourism
Tulin myös ymmärtäneeksi, että Ruotsilla ei todellakaan ollut paljon rahaa markkinointiin, mutta silti he pystyivät saavuttamaan tavoitteensa. Heidän valttina olikin paikalliset maut ja uniikit kokemukset. Hovstadius painotti myös, että maku on aina kaikista tärkein asia. Jos sinulla on hyvä idea ja kaikki on muuten kunnossa, mutta ruoka ei maistu hyvältä, on se täys no-go.
We believe in a simple idea. Eat well, live well.
Ruotsin menestystarinan jälkeen siirryimme lounaalle noin kello 11.30, jossa meille tarjoiltiin täytettyä juuressämpylää, jonka sisällä oli glögissä haudutettua possua, sherrykastiketta ja kirpeää porkkanasalaattia. Lisäksi saimme juuressipsejä ja jälkiruuaksi oli mustikkaleivoksia.
12.30 Seminaari jatkui ja puheenvuoron sai Terhi Hook matkailun edistämiskeskuksesta ja hän kertoi meille modernisteista humanisteista. Ruokailun jälkeen olin kuitenkin todella, todella väsynyt ja tämä puheenvuoro jäi harmikseni kohdaltani hieman avoimeksi.
12.50 Projektipäällikkö Ville Relander kertoi meille pääkaupunkimme oivalluksista ja tekemisistä ruokamatkailussa. Villen esiintyminen oli erittäin rentoa ja mieleeni jäikin hänen nuorekas ajatustapansa maamme ruokamatkailua kohtaan. Hän kertoi, kuinka toritapahtumat, pienet ravintolat ja ruokafestarit ovat tuomassa uusia tuulia maahamme ja kuinka näiden avulla on hyvät mahdollisuudet antaa ulkomaisille turisteille lisää kokemuksia. Relanderin puheenvuorossa käytiin myös läpi Helsingin teurastamoa ja sen paikkaa ruokamatkailussamme.
13.10 Saimme kuulla juomien osallisuudesta matkailussamme yrittäjä Pekka Kääriäisen (Lammin Sahti, Pienpanimoliiton puheenjohtaja) näkökulmasta. Kääriäinen painotti etenkin sitä, kuinka olisi viisasti tarjota turisteillemme juuri Suomessa tuotettuja oluita yms. koska meillä niitä kuitenkin on. Oli ihan mielenkiintoista kuulla tässä asiassa ihan yrittäjän näkökulmaa.
Ennen kahvitauolle siirtymistämme kuuntelimme 13.30 alkaen Kaisa-Leena Korhosen näkökulmaa (yrittäjä, FemEmare, Kalajoki) ruokamatkailuumme. Hän kertoi omasta yrityksestään, sen mahdollisuuksista ja etenkin sen haasteista.
13.50 Lähdimme kahvitauolle, jossa meille tarjoiltiin kahvin ja teen lisäksi varsin herkullisia pikkusuolaisia ja -makeita: punajuuri-sienipasteijat, cheviche suomalaisittain, nauris-lakka cupcakes ja punajuuri-suklaakakku.
Palattuamme kahvitauolta hieman myöhässä n. klo 14.25 meille ilmoitettiin, että seuraava puhuja on estynyt, joten tällä kertaa emme kuulleet Sami Tallbergia, vaan siirryimme suoraan kuuntelemaan lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljasta maa- ja metsätalousministeriöstä. Hän kertoi laajasti lähiruuasta ja sen eduista koskien matkailua. Itseäni vaivasi, että puheenvuroon jälkeen yhden yleisön jäsenen kysymys veti aiheen GMO-ruokaan, jonka jälkeen keskustelu muuttui hyvinkin GMO-vastaiseksi. Tämä aihe kun on varmasti mielipiteensä jakava, on minusta inhottavaa, kun puhuja pitää lähi- ja luomuruokaa ainoana vaihtoehtona eikä oikeastaan nähdä asiaa toiselta kannalta. Onhan GMO-ruuallakin omat mahdollisuutensa. Mielipidekysymys....
Kirsi Viljasen puheen jälkeen kuuntelimme hetken Kim Palhusta (Keittiömestari, Suomen ruokalähettiläs) ja hänen näkökulmaansa ruokamatkailuun. Palhusen puheenvuoron jälkeen Kristiinat ottivat taas ohjat käsiinsä ja laittoivat meidät tekemään pienen ryhmätehtävän koskien ruoka&matkailu -hanketta. Ryhmätehtävän jälkeen kävimme lyhyesti läpi tehtävän eri osia ja tämän jälkeen seminaari jo päättyikin. Väsyneinä lähdimme ajelemaan kohti Hämeenlinnaa ja päivä olikin pulkassa noin klo 17.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti